Maailman suurin ja arvostetuin gastronomiajärjestö Chaíne des Rôtisseurs on myöntänyt meille siunauksensa – ja kilpensä ja käätynsä. Koska tätä on vielä vaikea uskoa itsekään, kelataan hetki taaksepäin.
32 vuotta ja rapiat tarkalleen ottaen.
Silloin Eijan äiti, Taimi Ahvenjärvi, oli juuri ostanut Kauppahallin keskikäytävällä sijaitsevan Juustosopin itselleen. Taimin vuonna 1961 perustama pienenpieni vihannespuoti Nygrenin kalakaupan vieressä vaihtoi siis alaa kasviksista maitotuotteisiin. Mukana muutti vihannespuolellakin töitä tehnyt Eija, jonka ei ollut tarkoitus jäädä hallilaiseksi. Kauppiasuran sijaan Eija halusi sairaanhoitajaksi.
Tuolloin Kauppahalli näytti – no, samalta kuin tänä päivänäkin. Puotien sisäpuolia on muokkailtu kunkin kauppiaan mieleiseksi, ja ilmastointiputkia ja uusia valoja on vuosien varrella ilmestynyt hallin kattoihin. Muuten puitteet eivät juuri ole muuttuneet.
Siniseksi maalattujen puotien välissä kuhina kävi kuitenkin kovempana läpi päivän kuin nykyään. Kauppahalli oli keskustan asukkaiden lähikauppa. Tehtaiden piippujen viheltäessä neljältä työpäivän päättyneeksi meno vasta hurjaksi muuttuikin. Viimeisen aukiolotunnin aikana jokaisen puodin edessä jonotettiin.
Juustosopista sai alusta asti juustoa, tottakai. Sieltä sai kuitenkin myös tulitikkuja, maitoa, talouspaperia ja tupakkaa, muutamia mainitaksemme.
24 vuotta sitten Taimi jäi eläkkeelle. Siihen mennessä oli käynyt selväksi, että Eijan sydän oli juurtunut halliin ja sairaanhoitajan ura unohtunut. Eijasta tuli täyspäiväinen yrittäjä.
”Ja kyllä se jännitti. Muistan vieläkin sen ensimmäisen päivän. Seisoin tiskin takana ja mietin, että tässä sitä nyt ollaan, omassa sopissa, yrittäjänä.”
24 vuotta sitten alkoi myös Juustosopin matka sekatavarakaupasta herkkusuiden erikoisliikkeeksi. Samana vuonna, kun Eijan ja Matin häitä juhlittiin, tuore aviomies pääsi Sopille Masan sanoin ”jakari ja ruuvari kädessä harjoittelemaan.” Tuli pitkää tiskiä ja aina vain erikoistuneempaa tuotevalikoimaa. Myös vessapaperit katosivat valikoimasta vähin äänin.
”Kun vetovastuu siirtyi minulle, mulla oli vahva visio, mitä haluan tehdä. Halusin, että tästä tulee Tampereen paras juustokauppa,” sanoo Eija, ja jatkaa vielä: ”Enhän minä sitä toki arvioi, onko tämä paras vai ei. Mutta tahtotila oli kova – ja on edelleenkin.”
Mikä on Chaíne des Rôtisseurs?
Chaíne des Rôtisseurs Finlande Ry on maailman suurimman ja arvostetuimman gastronomiajärjestön, Chaíne des Rôtisseursin, Suomen osasto. Suomeksi järjestöä kutsutaan kotoisammin Paistinkääntäjien veljeskunnaksi. Järjestö on perustettu jo vuonna 1248, joskin Suomeen saatiin oma osasto vasta muutama vuosi myöhemmin, 1960-luvun alussa.
Kun Rôtisseursien kilvet ripustetaan yrityksen seinälle, taustalla on melkoinen määrä muutakin työtä kuin kilpien paikan valinta ja porakoneen käyttö. Kilpiyritysten tulee täyttää korkeat laatustandardit monella eri osa-alueella tarjonnan monipuolisuudesta siisteyteen ja poikkeuksellisen hyvästä palvelusta paikallisuuteen.
Yritykselle myönnetty Rôtisseurs-kilpi on ”merkki ruoan, raaka-aineiden ja palvelun korkeasta tasosta” (rotisseurs.fi). Kilpiravintoloiden taso tarkastetaan vuosittain, ja toiminnan laadun edellytetään pysyvän korkeana tuotteesta ja palvelukerrasta toiseen.
Suomen ainoa kilpiä kantava juustokauppa
Video: Yoni Ichtertz
Lauantaina 28.8. Aurajoen rantaa pitkin käveli näyttävän näköinen joukko. Iltapukujen ja smokkien päällä liehui erivärisiä käätyjä kesätuulen saatellessa juhlaväkeä juhlapaikalle. Eijan mustan iltapuvun rinnuksia koristi violetit ammattilaisjäsenen käädyt. Hänelle oli juuri myönnetty Chef de Tablen arvonimi installaatiotilaisuudessa.
Käätyjen ja kilpien myötä Juustosopista tuli Suomen toistaiseksi ainoa Rôtisseurs-kilpiä kantava juustokauppa.
Toisin sanoen uskomattoman ihanan asiakaskunnan lisäksi myös kulinarismin ammattilaiset ovat virallistaneet 24 vuotta sitten tehdyn lupauksen pidetyksi. Juustosopista tuli tosiaan melkoisen hyvä juustokauppa, sekä Tampereen että Suomen mittakaavassa.
Rôtisseurs-kilpien vastaanottaminen on kunnia, mitä kannamme äärimmäisellä kiitollisuudella. Ja mistä aiomme pitää kiinni pyrkimällä aina vain parempaan.
Kiitos siis sinulle juustojen ystävä, joka autoit meitä matkalla hiomaan toimintaamme ja kehittymään. Ilman sinua rakas asiakas, yhteistyökumppani, ystävä, emme olisi nyt tässä. Juhlitaan saavutuksiamme yhdessä heti, kun maailmantila sen taas sallii.